Thursday, March 22, 2007

Perkele

Anteeksi kamala kielenkäyttö seuraavassa jutussa!

Vituttaa ihan kaikki: väsymys, saamattomuus ja kaikki (paitsi ystävät ja perhe). Mää oon vaan niin romuna... Aloitin työt maanantaina ja nyt on olo, että en enää sekuntiakaan tee mitään. Tykkään hirveästi työstä
: siivoaminen. Ja työkaverit on ihania :) mua vaan väsyttää. Uus elämänrytmi ottaa koville. Itkettää jo se että en nää illalla lempparisarjojani, koska en kyllä luovu yöunistani (19.30-4.30) niitten takia, mutta silti haluaisin nähdä L-koodin, las vegasin ja muutaman muun ohjelman iltaisin. Oikeestaan aika tyhmä olo, kun poraan jotain tommosta.

Ihana herätä aikaisin aamulla ja nukkua hyvin, kun on tehnyt fyysistä työtä... Ihanaa olla uupunut, mutta en tykkää siitä että väsymys vetää minut näin alas. iltaisin tee mieli muuta kuin itkeä. ja syödä .

Paino on ollut samassa nyt 1,5vko. iltapainon j aaamupainon ero on vain 300g. (hei hei päätös käydä vaakalla vain kerran viikossa!) Liikuntaa tulee huomattavasti enemmän kuin ennen: pyöräilen töihin yht . 30min /päivä, sitten kävelen aamuisin pienen lenkin 10-40min. ja sitten tietenkin lisäksi se kaikki mitä töissä teen; moppien kantaminen 4kerrokseen (hemmetin raskaita, koska ne pitää kostuttaa alakerrassa jo...) tuolien nostelu j ayleensäkin se moppaaminen, koska lattiapinta on semmoinen karhea. Puhumattakaan siitä että työasennot e3i ihan oo hallussa. Mutta liikuntaa on enemmän ja lonkat huutaa hoosiannaa iltaisin samoin polvet, epäilen että ne kipeytyvät pyöräilystä äkkiseltään, mutta kuitenkin AU!

Mies oli ihana, osti minulle oranssin soliferin peruspyörän ja sillä mennä viiletän. Tykkään pyöräilystä ja pyörästä valtavasti. Kiitos kulta ;) ! Oon vitsaillu, että tällä mää nyt ajan töihin sitten seuraavat 38vuotta! Minä oon kuraputkessa :D Ja mitähän minä oikeestaan valitan, sitäkö että minua väsyttää??? oikeesti vuosiin en oo saanu unta näin hyvin...

2 comments:

Anonymous said...

Alku aina hankalaa, kyllä se siitä lähtee sujumaan kun kunto kasvaa! :-) Pyydäppä sitä miestäs vaikka nauhoittamaan noi sun lemppariohjelmat ja sitte katot ne päivällä tai joskus kun kerkiät.
Tuommoinen äkillinen liikunnallinen aktiivisuus saattaa tehsä aluks sen tempun että paino jumittaa. Kun kulutus kasvaa nii elimistö alkaa puolustuskannalle ja pitää omistaan kiinni. Mutta koita vaan jaksaa pysyä kurissa syömisten suhteen, kyllä se painokin siitä lähtee laskemaan!

Väsymyshän on todellakin hieno juttu! Eipä ole enää unettomuutta... ;-)

Sisukkaasti hammasta purren nyt vaan eteenpäin ja opettelet ne oikeat työasennot nii sekin helpottaa. :-)

Anonymous said...

Muutoksen vastustusta, sanon minä. Vaikka muutos olis parempaan suuntaan, niin kaikki uusi on aina pelottavaa ja hakalaa. Älä ole liian ankara itsellesi.
Musta Suskilla oli hyvä idea, nauhoita ne ohjelmat ja kattele ennen kuin poika tulee kotiin.
Siitä se lähetee!