Eilen oli karmein päivä pitkään aikaan. Aamulla seitsämältä alkoi vatsatauti joka kesti illalla yhdeksään asti. Oksentelua ja ripulointia säesti kammottava päänsärky ja 39asteen kuume.... Tänään onneksi on jo parempi olo j aruoka ja juoma pysyy sisällä. Viisi kiloa hävisi painoa. Toki ymmärrän että takaisinhan se tulee, ainakin osa. Mutta kummasti motivoi nähdä 144,7kg vaakalla.
Mutta, kuten suski kommentoikin tärkeämpää kuin tuo paino on se vaikutus joka tällä elämäntavalla on terveyteen. Hyviä asioita on jo tapahtunut. Jotenkin sitä vaan on niin kärsimätön kaiken suhteen. Kun nyt vaan malttaisi olla kärsivällinen ja odottaa muutaman kuukauden niin kyllähän ne muutamat kilot alkaa kertyä isoiksi kasoiksi. Jokainen paljonkin laihtunut on ensin pudottanut yhden kilon, sitten kaksi jne. Olisko kenelläkään lainata kärsivällisyyttä, vai kasvaako se tässä matkan varrella. ja missä vaiheessa se into kasvaa?
Mutta tämän vatsataudin seurauksena tajuan yhä enemmän haluavani olla terve ja hyväntuulinen j ase painokin varmaan seuraa perässä ;)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Into ja motivaatio kasvaa jokaisen pudonneen kilon myötä! Positiivinen "noidankehä" siis. ;-)
Paranemista sinne! meillä sama tauti koko perheessä...
Tiedän kuule, tunteen! Mä olin mahataudissa ja sinä aikana lähti n. kilo pois. Harmitti vähäsen, kun arvelin, että takaisin se tulee, mutta tiijätkö: tää kevyempi linja piti sen poissa!
Elämä hymyilee! :)
Post a Comment