Onneksi noi menka ja matkaturvotukset ei oo pysyvää sorttia! Kilo lähteny eilisestä... toiveissa ois ainakin kahdessa viikossa takas siihen mistä viimeviikolla lhdin...
Lainasin eilen Elisabeth L:n kirjan Pohjaton nälkä. Jossain blogissa sitä on lainattu useampaan otteeseen ja täytyy sanoa, että aikalailla asiaa on tuo opus. Eilen illalla luin sitä ja vollotin koko ajan. Jokin naksahti... Ja ensimmäinen tunnesyömiskohtaus meni ohi sen avulla. Poika on 5,5v ja kovassa testaamisiässä, kaikki testataan ja moneen kertaan... Siinä sitten väsyneenä kaikkeen siihen rynnistin syömään tai jääkaapille, mutta kuten ruokapäiväkirjasta näkyy en sortunut.... Tuntui kyllä ihan kamalalle! semmoinen ahdistus, että olen liian ankara pojalle ja huono äiti jnejnejne... mutta sitten hetken päästä helpotti, kun puhuimme asioista miehen kanssa. Kiitos hänelle auttamisesta myös! Vaikeaa on tuntea tunteet, eikä vastata niihin syömällä!
Tästä se lähtee 1.päivä takana... sekunti kerrallaan mennään. Tällähetkellä tekis mieli vähän napostella jotain, mutta ruoka tulossa, joten odotan sitä!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Muistan, että samalla tavalla kolahti kirja minuunkin. Oli kuin E olisi kirjoittanut sen minun minun elämästäni.
Myötätuntoisena
Punaruskea
Kyllä sä vielä takaisin ruotuun pääset! Tuo kirjan aiheuttama "naksahdus" kuulostaa ainakin lupaavalta. :-)
Niinhän se on, että ei niitä tunteita kannata paeta siihen syömiseen vaan ihan oikeasti käydä ne läpi...
Ihanaa, että olet a) löytänyt kirjallisuutta, joka natsaa b)olet takaisin kotona. Uskon, että nyt on helpompi lähteä vakaasti muuttamaan elämänlaatuasi, kun pystyt siihen vaikuttamaan enemmän itse. Millaisen askeleen otat ensin?
Post a Comment